Miksi olemme olemassa
Satakunnan SAMDY ry – Strategia 2026–2030
1. Visio
”Satakunnassa jokaisella neurokirjon ihmisellä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, oppia, työskennellä ja elää merkityksellistä elämää yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä.”
2. Missio
”Autamme neurokirjon ihmisiä ja heidän läheisiänsä Satakunnassa edistämällä neurokirjolaisten hyvinvointia, tarjoamalla tukea ja vertaistoimintaa eri muodoissa, nostamalla neurokirjon ihmisten yhteiskunnallista asemaa, jakamalla tietoa neurokirjosta ja siihen liittyvistä liitännäissairauksista sekä tekemällä yhteistyötä yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa.”
3. Arvomme
- Yhdenvertaisuus
Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun yhteiskunnassa. Monet neurokirjon ihmiset kokevat kasvaessaan traumoja siitä, että heidän sanojansa, kokemuksiansa ja haasteitansa ei uskota tai oteta todellisesti. Neurokirjon ihmiset myös usein kuuluvat muihin vähemmistöihin. Teemme kaikkemme olemaan ennakkoluulottomia, avoimia ja tukemaan yhdenvertaisuutta toiminnassamme.
- Vastuullisuus
Iso osa neurokirjon ihmisistä kokevat polttavan tarpeen tehdä asioita “oikein”, vaikka se tuottaisi haittaa heille henkilökohtaisesti. Hallituksen jäsenille on annettu äänestyksen kautta jäsenistömme luottamuksen ja ison vastuun. Se vastuu sisältää jäsenistön etujen valvomisen vastuu, yhdistyksen toiminnan ja talouden vastuullinen käyttö, sekä rehellisen raportoinnin vastuu. Kehitämme uusia tapoja tehdä toiminnastamme läpinäkyvämpää.
- Tuloksellisuus
Vertaistuki ja isoimmalta osalta näkymättömien sairauksien edustaminen on ennalta ehkäisevää työtä, johon tulee täysin subjektiivisia vastauksia. Vapaaehtoisina hallituslaisina tiedämme kuinka valtava vaikutus toimintamme tekee jäseniemme elämissä, mutta se on vaikea laskea numeroina. Pyrimme löytämään parempia tapoja ja mittareita osoittamaan tuloksellisuuden toiminnassamme.
- Ketteryys
”Pienenä” yhdistyksenä, pystymme nopeasti reagoida vaihtuviin tekijöihin kentällä ja päättämään muutoksista nopeasti. Pystymme ketterästi ja nopealla aikataululla vastamaan jalkautumistarpeisiin jäsenistöllämme.
4. Strategiset tavoitteemme
4.1 Taloudellinen ja organisaation kestävyys
- Monipuolistetaan rahoituslähteitä – tutkitaan uusia tapoja kerätä varoja, hankkia pitkäaikaisia lahjoittajia, esim. yritykset tai henkilöt, ja kehitetään varainhankintaa.
- Saadaan myönteisen päätöksen rahoitukseen tai avustukseen palkattua työntekijää varten.
4.2 Henkilöstön kehittäminen ja toiminnalliset tavoitteet
- Panostaa keinoihin saada yhdistykselle palkattu työntekijä, joten varmistetaan vapaaehtoisten jaksamisen ja hyvinvoinnin.
- Kulttuurinen muutos: yhdistyksen sisäisen kulttuurin uudistaminen.
- Työntekijöiden tyytyväisyys ja osaamisen kehittäminen: sitoutumisen ja johtajuuden edistäminen.
- Ottaa käyttöön tunnustusstrategioita, kuten henkilöstön kiitostilaisuuksia, työilmapiirin parantamiseksi.
- Vahvistetaan vapaaehtoistoimintaa ja henkilöstön osaamista ja osallistumista.
- Kehitetään hallintoa ja viestintää vastaamaan kasvavaa toimintaa.
- Luomme pysyviä prosesseja varmistamaan, kehittämään ja parantamaan perustuksia toiminnallemme – strategian luonti, sääntöjen päivitys, vakiintuneiden toimintojen kirjaaminen, hallituksen pelisääntöjen laatimiseen, ja muiden asiakirjojen tarkistamiseen.
4.3 Osallistuminen ja yhteisöllisyys
- Brändin vahvistaminen ja näkyvyyden lisääminen
- Viestinnän kehittäminen kohderyhmille, monikielisen tuen lisääminen
- Korostetaan eri sidosryhmien tärkeys/asema toiminnassamme ja vaikutustyössä –
- Jäsenet ja jäsenkohderyhmät
- Satakunnan asukkaat
- Muut yhdistykset
- Terveysalan ammattilaiset
- Mahdollistetaan jäsenten osallistuminen päätöksentekoon ja kehitetään jäsenlähteisiä ehdotuksia toiminnassamme – kehitämme uusia tapoja kuulla meidän jäseniltämme mitä he toivovat toimintaamme ja mielipiteitä, miten voisimme paremmin vaikuttamaan neurokirjon ihmisten asemaan.
- Palveluiden saavutettavuuden parantaminen päivittämällä verkkosivun esteettömyyden parhaiden käytäntöjen mukaisesti
5. Mittarit ja seuranta
- Taloudellinen ja organisaation kestävyys – varainhankinnan sijoitetun pääoman tuottoa (ROI= kerätty raha/varainhankinnan kulut), rahoituksen monipuolisuus ja määrä, saadun lahjoitusten määrää, mitkä strategiat resonoivat parhaiten lahjoittajien kanssa, tulojen, kustannusten ja katteen hallinta, puskurin määrä ja säästöt vuodessa, uudestaan lahjoittaja määrä, nousu rahoittajien/lahjoittajien määrässä tai lahjoituksien summissa, yhden henkilön auttamisen hinta.
- Henkilöstön kehittäminen ja toiminnalliset tavoitteet – Henkilöstön/vapaaehtoisten määrä, vuosittain palaavat vapaaehtoisten määrät, vapaaehtoistunti määrä, osaamisarviointeja ja avainlukuja, kuten koulutusten suorittamisasteita tai työntekijöiden pysyvyyttä, toiminnan tehokkuus: prosessien virtaviivaistaminen nopeampaa toteutusta varten, neuroinklusiivisten standardien esteettömyystarkastuksen tulokset (accessibility audit scores for neuro-inclusive standards), koulutuksien määrät.
- Osallistuminen ja yhteisöllisyys – jäsenmäärän kehitys, toimintaan osallistuneiden määrä ja palaute, sosiaalinen sijoitetun pääoman tuotto (SROI), vaikuttavuus ja toiminnan tehokkuus – kuinka monta ihmistä olemme tavoittanut, auttanut, palvellut yms., osallistujien oma tunne – vaikuttavuudesta, osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, tuesta, kyky ajaa omia etujaan ja hyvästä psykologisesta turvasta ympäristössä. Tunnettavuus ja brändi, viestinnän tehokkuus.
- Tunnistetaan, seurataan ja kehitetään mittareita, laskentatapoja, raportointi, yms.
6. SWOT-analyysi
Vahvuudet:
- Vahva kokemus ja asiantuntemus neurokirjon kentältä
- Sitoutuneet toimijat ja vertaistoiminnan perinne
- Hyvä alueellinen tunnettuus ja sidosryhmä verkostot
Heikkoudet:
- Rajalliset resurssit ja henkilöstö sekä vapaaehtoispohja
- Riippuvuus avustusrahoituksesta, ei omaa varainhankintaa
- Satakunnan erikoisuus ja koko vaatii jatkuvaa viestintää
- Hallituslaisten omat erityispiirteet vaikuttavat hallitustoimintaan
Mahdollisuudet:
- Kasvava yhteiskunnallinen kiinnostus neurokirjoa kohtaan
- Uudet digitaaliset työkalut ja toimintamallit, nimittäin AI
- Mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon
- STEA:n uusi rahoitusmahdollisuus pienille yhdistyksille
Uhat:
- Julkisen rahoituksen epävarmuus
- Vapaaehtoisten kuormittuminen ja vapaaehtoisten pieni määrä
- Yhteistyökumppaneiden vaihtuvuus
- Suomen taloudellinen tilanne vaikuttaa jäsenten mahdollisuudet
Tämä strategia toimii ohjenuorana Satakunnan SAMDY ry:n päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa vuosina 2026–2030. Strategia tarkastetaan vuosittain ja sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan.
Meidän vaikutus
Satakunnan SAMDY ry:n vaikutus näkyy konkreettisesti neurokirjon ihmisten arjessa. Toiminnan ytimessä on vertaistuki, joka tarjoaa mahdollisuuden tulla kohdatuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Vertaistuen kautta syntyy yhteyksiä, jotka vahvistavat hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua.
Alueellisesti yhdistys toimii aktiivisena vaikuttajana Satakunnassa kolmannella sektorilla. Edistämme neurokirjon ihmisten asemaa tuomalla heidän haasteensa, kokemuksensa ja näkökulmansa esiin päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhdistyksen vaikutus rakentuu erityisesti:
- vertaistuen tarjoamisesta neurokirjon ihmisille ja heidän läheisilleen
- yhteistyöstä muiden yhdistysten, julkisten toimijoiden ja verkostojen kanssa
- koulutuksesta ja tiedon lisäämisestä neurokirjosta eri toimijaryhmille
- vaikuttamistyöstä, joka edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta
Satakunnan SAMDY ry toimii sillanrakentajana yksilön kokemusten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välillä. Yhdistyksen työ lisää ymmärrystä, purkaa ennakkoluuloja ja rakentaa inklusiivisempaa yhteiskuntaa — yhdessä, ihmislähtöisesti.
Läpinäkyva talouskatsastus
Meidän hallitus
Varsinaiset jäsenet
Minni Vainio (2026)
Mervi Pistool-Tolonen (2025-2027)
Tiina Tammisto (2026-2028)
Katja Makkonen (2025-2027)
Mirjami Rinne (2026-2028)
Joni Kinisjärvi (2025-2027)
Irina Niemelä (2026-2028)
Varajäsenet
Jussi Markkanen (2026-2028)
Jessica Nielsen (2026-2028)
Nimike
Puheenjohtaja, jäsenrekisterivastaava
Varapuheenjohtaja
Sihteeri
Rahastonhoitaja
Meidän säännöt
Hallitus on ryhtynyt päivittämään yhdistyksen sääntöjä. Ehdotetuista säännöistä äänestetään yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa syksyllä 2026. Kokouskutsu julkaistaan tulevassa jäsentiedotteessa sekä verkkosivuillamme ja sosiaalisen median tileillämme.
PRH:n 15.5.2019 hyväksymät säännöt
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE
1 § Yhdistyksen nimi on Satakunnan SAMDY ry.
Yhdistyksen kotipaikkana on Pori ja toiminta-alueena Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Yhdistys on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.
TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
2 § Yhdistyksen tarkoituksena on:
1. toimia autismin kirjon henkilöiden, AD/HD-tyyppisiä toimintahäiriöitä, kielihäiriöitä ja laaja-alaisia neurologisia kehityshäiriöitä omaavien henkilöiden ja heidän perheidensä yhdyssiteenä ja tukena,
2. edistää synnynnäisen neurobiologisen keskushermoston kehityksen, kielellisten ja muiden vähäisten aivotoiminnallisten häiriöiden hoitoa ja kuntoutusta,
3. toimia jäsenistönsä edunvalvojana ja
4. tehdä tunnetuksi edustamiensa ryhmien erityispiirteitä.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. valvoo ja edistää jäsenistönsä etuja,
2. harjoittaa virkistys-, kuntoutus- ja tiedotustoimintaa ja
3. järjestää koulutus- ja kurssitoimintaa.
4 § Yhdistyksellä on oikeus omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja keräyksillä.
JÄSENET
5 § Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat autismin kirjon henkilöt, AD/HD-tyyppisiä toimintahäiriöitä, kielihäiriöitä ja laaja-alaisia neurologisia kehityshäiriöitä omaavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä, omaisensa ja muut asiasta kiinnostuneet yksityiset henkilöt, oikeuskelpoiset yhteisöt tai säätiöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan.
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä tai kannattajajäseniä.
Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti ja jäsenhakemuksen hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.
6 § Yhdistys voi kutsua kunniajäsenikseen sen tarkoitusperiä erityisesti edistäneitä henkilöitä ja kunniapuheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön.
Kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta tekee esityksen yhdistyksen hallitus ja siitä päättää yhdistyksen vuosikokous.
Kunniajäsenen ja kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
7 § Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla erostaan kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jos jäsen jättää täyttämättä velvollisuutensa yhdistystä kohtaan tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä erottaa hänet / sen yhdistyksestä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.
JÄSENMAKSU
8 § Jokainen jäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää yhdistyksen vuosikokous.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta.
Kunniajäseniksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsutuilta ei jäsenmaksua peritä.
HALLINTO- JA TOIMEENPANOELIMET
9 § Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksissa siten kuin näissä säännöissä on jäljempänä määrätty.
Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, jonka yhdistyksen vuosikokous valitsee.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
10 § Yhdistyksen varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään 15.2. – 15.3. välisenä aikana.
Yhdistyksen kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.
Yhdistyksen vuosikokouksesta ilmoitetaan jäsenille kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta.
11 § Yhdistyksen kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä kokouskutsussa ilmoitetuista asioista. Muita asioita voidaan ottaa keskusteltaviksi ja päätettäviksi, mikäli kokous näin päättää.
Jäsenen, joka haluaa saada tietyn asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän joulukuun loppuun mennessä.
12 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta,
2. käsitellään hallituksen laatima kertomus yhdistyksen tileistä ja tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot edellisen kalenterivuoden ajalta,
3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tileistä ja hallinnosta hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
4. päätetään jäsenmaksun suuruudesta kuluvalle kalenterivuodelle,
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma kuluvalle kalenterivuodelle ja yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten,
6. vahvistetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot ja matkakorvaukset,
7. vahvistetaan tulo- ja menoarvio kuluvalle kalenterivuodelle
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja,
9. valitaan jäsenet hallituksen erovuoroisten varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tilalle seuraaviksi kahdeksi vuodeksi,
10. valitaan tilintarkastaja/toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja/toiminnantarkastaja tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa,
11. valitaan edustajat yhdistyksen edustamien liittojen vuosikokouksiin
12. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista ja keskustellaan tai päätetään jäsenten vireillepanemista asioista.
13 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Hallituksen on kutsuttava kokous koolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on hallitukselle saapunut.
Ylimääräisestä kokouksesta ilmoitetaan jäsenille samoin kuin varsinaisesta kokouksesta.
ÄÄNIOIKEUS
14 § Äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa käyttävät yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu, noudatetaan mitä 8 §:ssä on määrätty.
Kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Puheenjohtajan valinnassa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
YHDISTYKSEN HALLITUS
15 § Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kuusi kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitukseen valitaan vähintään yksi edustaja autismin kirjon-, AD/HD-, kielihäiriö- ja laaja-alaisia neurologisia kehityshäiriöperheitä edustavien jäsenten piiristä.
Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen varsinaisista jäsenistä kolme ja varajäsenistä toinen on vuosittain vuorotellen erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoron ratkaisee arpa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen muun jäsenen ollessa läsnä.
16 § Hallituksen tehtävänä on yhdistyksen asioita hoitavana ja toimintaa johtavana elimenä:
1. edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset,
2. pitää luetteloa jäsenistä,
3. päättää yhdistyksen ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä,
4. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
5. hoitaa taloudellisesti yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana,
6. laatia yhdistyksen vuosikokoukselle kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta ja toimittaa vuosikokoukselle kertomus yhdistyksen tileistä edelliseltä kalenterivuodelta tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausuntoineen,
7. laatia yhdistyksen vuosikokoukselle yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys kuluvaa kalenterivuotta varten sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten,
8. valita keskuudestaan varapuheenjohtaja vuodeksi kerrallaan,
9. asettaa tarpeelliseksi katsomansa johtokunnat, työryhmät ja toimikunnat,
10. ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää heitä koskevista työsuhdeasioista,
11. valita tarvittavat edustajat yhteistyöelimiin ja kokouksiin,
12. huolehtia ja vastata yhdistyksen muidenkin asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
17 § Yhdistyksen tilivuotena on kalenterivuosi.
Yhdistyksen tilit on jätettävä tilivuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä tilintarkastajalle /toiminnantarkastajalle, joiden on helmikuun 15. päivään mennessä annettava niistä lausuntonsa yhdistyksen hallitukselle edelleen esitettäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle.
NIMENKIRJOITTAJAT
18 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sekä hallituksen tähän tehtävään määräämät luottamus- ja toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
19 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen vuosikokouksessa, jos muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Yhdistyksen jäsenen tätä tarkoittava ehdotus on toimitettava hallitukselle kokousta edeltävän joulukuun loppuun mennessä.
Hallituksen on ilmoitettava ehdotuksesta jäsenille kokouskutsussa ja liitettävä mukaan oma lausuntonsa.
YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN
20 § Yhdistys purkautuu, jos sen vuosikokouksessa purkautumista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Yhdistyksen jäsenen tätä tarkoittava ehdotus on tehtävä 19 § :ssä tarkoitetulla tavalla.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat on käytettävä sääntöjen 2 §:n määrittelemiin tarkoituksiin sillä tavalla, kun yhdistyksen viimeinen kokous määrää.
21 § Muuten noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Lyhyt historia
Satakunnan SAMDY ry on perustettu vastaamaan neurokirjon ihmisten ja heidän läheistensä tuen tarpeeseen sekä vahvistamaan heidän asemaansa yhteiskunnassa. Yhdistyksen toiminta on alusta asti rakentunut vertaistuelle, yhteisöllisyydelle ja halulle lisätä ymmärrystä neurokirjosta.
Vuosien varrella SAMDY ry on kasvanut aktiiviseksi toimijaksi Satakunnan alueella. Toiminta on laajentunut vertaistukiryhmistä koulutuksiin, tapahtumiin sekä yhteistyöhön muiden järjestöjen ja julkisten toimijoiden kanssa. Samalla yhdistyksen rooli vaikuttajana kolmannella sektorilla on vahvistunut.
Nykyisin Satakunnan SAMDY ry toimii tärkeänä sillanrakentajana yksilöiden, yhteisöjen ja päätöksenteon välillä, edistäen yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja neurokirjon ihmisten hyvää arkea.